{"id":20,"date":"2020-10-26T17:12:34","date_gmt":"2020-10-26T17:12:34","guid":{"rendered":"http:\/\/penttikoivikko.fi\/index.php\/home\/"},"modified":"2023-03-12T09:57:08","modified_gmt":"2023-03-12T09:57:08","slug":"taiteilija","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/penttikoivikko.fi\/index.php\/taiteilija\/","title":{"rendered":"Taiteilija"},"content":{"rendered":"\n

Taidemaalari-, piirt\u00e4j\u00e4- ja graafikko<\/h2>\n\n\n\n

Syntynyt Kurikassa. Asui ja ty\u00f6skenteli Naantalissa.
Turun Piirrustuskoulu 1965-1967
Turun Sanomien taiteilija 1973-1976
Yksityisn\u00e4yttelyit\u00e4 Suomessa, Ruotsissa, Espanjassa, Japanissa, Hollannissa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Saksassa.<\/p>\n\n\n\n

Teoksia mm. seuraavissa kokoelmissa:<\/h4>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
  • Lahden ja Rauman taidemuseot<\/li>
  • Nelimarkka museo<\/li>
  • Yrj\u00f6 A. J\u00e4ntin museo<\/li>
  • Tervakosken taides\u00e4\u00e4ti\u00f6<\/li>
  • Paulon s\u00e4\u00e4ti\u00f6<\/li>
  • Suomen Pankki<\/li>
  • Huhtam\u00e4ki kokoelmat<\/li>
  • Majvik-kokoelma<\/li>
  • OKO, Nordea ja Sampon p\u00e4\u00e4konttorit<\/li>
  • Fortum<\/li>
  • Turun, Naantalin, Raision, Kurikan, Parkanon, Salon ja Kaarinan kaupungit<\/li>
  • Euran ja Rym\u00e4ttyl\u00e4n kunnat<\/li>
  • Eri j\u00e4rjest\u00f6jen ja yhtymien kokoelmat<\/li><\/ul>\n\n\n\n
    \"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

    Vienon hymyn maa<\/h4>\n\n\n\n

    Pentti Koivikon kuvien maailma on vienon hymyn maa, mutta operetti se ei ole. Sen ihmiset ovat aivan todellisia ihmisi\u00e4. Kenties vain hieman onnellisempia. Taidemaalari-graafikko-piirt\u00e4j\u00e4 Pentti Koivikko on pit\u00e4nyt nelj\u00e4nnesvuosisadan aikana yli 50 yksityisn\u00e4yttely\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n h\u00e4net tunnetaan yh\u00e4 enemm\u00e4n serigrafioistaan, \u00f6ljyv\u00e4rimaalausten lis\u00e4ksi. Niiden omaleimaisuus n\u00e4kyy aiheiden k\u00e4sittelyss\u00e4. H\u00e4nen teoksensa tunnistaa Koivikoksi jo kaukaa. V\u00e4rien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja uudistajana Koivikon varmuus on kasvanut silmi\u00e4hivelev\u00e4n kauniiksi ja hienostuneeksi.

    Toiminnallinen hiljaisuus<\/strong>

    Vaikka Pentti Koivikon maalaukset ja grafiikan vedokset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rauhallisilta ja nostalgisella tavalla pys\u00e4htyneilt\u00e4, kuviin sis\u00e4ltyy miltei aina liike. Toimintaa ovat tietysti pelit, hiihto, k\u00e4vely, pyykin ripustaminen narulle, juoruilu ja lumisota, mutta liikett\u00e4 ovat my\u00f6s silmien \u2014 ja t\u00e4htien \u2014 v\u00e4lkkyminen. Tuike onkin tyypillist\u00e4 Koivikon kuvaamille ihmiselle. Juuri sen ansiosta mallit tulevat el\u00e4viksi. Liikett\u00e4 on niinkin v\u00e4h\u00e4inen asia kuin punastuminen, olkoon syyn\u00e4 kipakka pakkanen tai ujo emootio.
    Liike, toiminnallisuus on kuitenkin varsin niukkaa Koivikon teoksissa, vaikka taiteilija itse t\u00e4hdent\u00e4\u00e4kin sit\u00e4 nimetess\u00e4\u00e4n maalauksiaan ja grafiikkaansa. Tapahtumallisuus on useimmiten hyvin eleet\u00f6nt\u00e4, suomalaisella tavalla liioittelematonta, ”pakkasenpuremaa”. Talvihan onkin Koivikon toinen vuodenaika, toinen on kes\u00e4. Koivikon ihmiset toimivat joko rakennusten katveessa tai syv\u00e4ss\u00e4 maisemassa. Syvyys tarkoittaa syv\u00e4perspektiivi\u00e4, jonka h\u00e4n toteuttaa taidokkaasti.

    Koivikon talot ovat aina puutaloja – sellainen on h\u00e4nen omansakin, tornilla varustettu koti Naantalissa. Puutalo edustaa h\u00e4nelle kuten yleens\u00e4kin ihmisille romanttista menneisyytt\u00e4, mutta my\u00f6s inhimillisyytt\u00e4, ihmisen mittaista rakennus- ja asumistapaa. Etel\u00e4-Pohjanmaalla, Pentti Koivikon synnyinseudulla maalaistalot tehtiin ennen vanhaa komeiksi kaksikerroksisiksi pytingeiksi, jotka sis\u00e4tiloiltaan heijastivat ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4, loputonta lakeutta. Ruotsalaisper\u00e4inen rakennustapa ei merkinnyt herraskaisuutta tai aatelisten kartanoa vaan vapaan talonpojan itsellisyytt\u00e4 ja tasavertaisuutta. Ylpeytt\u00e4 siihen tietysti sis\u00e4ltyi aimo annos.

    Koivikko kuvaa noita talonpoikaistaloja silloin t\u00e4ll\u00f6in pohjalaisaiheissaan. Vaatimattomasti h\u00e4n sijoittaa ne kuitenkin taustalle: etualaa hallitsevat yleens\u00e4 piha- ja sivurakennukset. Useimmiten Koivikon horisonttina on m\u00e4ki, vaara tai vuori. Ne merkitsev\u00e4t tasaisen maan kasvatille eksotiikkaa. Pohjanmaa on muinaista merenpohjaa ja siell\u00e4 on vain pari maininnanarvoista m\u00e4ke\u00e4, joita kutsutaan sinnikk\u00e4\u00e4sti vuoriksi. Toinen noista ”vuorista” sattuu olemaan l\u00e4hell\u00e4 Koivikon lapsuudenseutuja. Tanskassa ja Alankomaissa ylpeill\u00e4\u00e4n samankokoisilla ”vuorilla”, jotka nekin kohoavat entisest\u00e4 merenpohjasta. Korkean paikan kaipuu on silti Koivikolle et\u00e4inen ihanne. Teosten etuala on yleens\u00e4 tasaista maata. Poikkeuksen muodostavat vain ne kuvat, joissa lapset laskettelevat kelkalla tai suksilla.

    Todellisen perusrytmin ja vankan sommittelun Pentti Koivikon kuvissa koostavat rakennukset, nuo mainitut puutalot. Taiteilija sijoittaa ne niin oman fantasiansa, ei Naantalin kaupungin asemakaavan mukaan, ett\u00e4 tuloksena on vaihteleva ja ulotteikas kompleksi, kutsu sis\u00e4lle menneisyteen. Oikeastaan Koivikon kuvien talot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t voimakkaasti kaksiulotteisilta. Ne voisivat olla suorastaan kollaaseja. Tuloksena on vahva geometrisyyden vaikutelma. Maalaustapa korostaa Koivikon v\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4, joka on samalla kertaa sek\u00e4 rohkeaa ett\u00e4 rauhallista.

    Vanhojen puutalojen restaurointi on viime vuosikymmenin\u00e4 tuonut Suomeenkin entist\u00e4 monipuolisemman silti alkuper\u00e4isen kaltaisen v\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n. Vanhojen korttelien ilme on kirkastunut. Pentti Koivikon maalausten taloissa saattaa vilahtaaa varhaisia vaikutelmia ajasta, jolloin h\u00e4n asui Etel\u00e4-Ruotsissa.  Ruotsalaisten v\u00e4rik\u00e4sitys on aina ollut iloisempi kuin suomalaisten.

    Pentti koivikkoa mainitaan ajoittain naivistiksi. Naivismi on kuitenkin aivan liian rajoittava leima h\u00e4nen ilmaisulleen. Ensinn\u00e4kin h\u00e4nen esitystapansa on hyvin hillitty\u00e4, usein miltei minimalistista, kun taas naivistit sirkustelevat mielell\u00e4\u00e4n yksityiskohdissa ja dekoraatioissa. Toiseksi Koivikon taiteen maailma ei ole paratiisi, vaikka se saattaa silt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Se on olemassa oleva maailma, oikeaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kaikki eiv\u00e4t asu siell\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 kaikenaikaa tasavallan presidenttikin ainoastaan kes\u00e4ll\u00e4.

    Pentti Koivikon kuvien maailma on vienon hymyn maa, mutta operetti se ei ole. Sen ihmiset ovat aivan todellisia ihmisi\u00e4, kenties vain hieman muita onnellisempia. Niin, hymyh\u00e4n on my\u00f6s liikett\u00e4, positiivista liikett\u00e4 hiljaisuudessa. Melkein samaa kuin Pentti Koivikon asetelmien kukista nouseva kaino tuoksu.<\/p>Pekka Paavola<\/cite><\/blockquote>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Taidemaalari-, piirt\u00e4j\u00e4- ja graafikko Syntynyt Kurikassa. Asui ja ty\u00f6skenteli Naantalissa.Turun Piirrustuskoulu 1965-1967Turun Sanomien taiteilija 1973-1976 Yksityisn\u00e4yttelyit\u00e4 Suomessa, Ruotsissa, Espanjassa, Japanissa, Hollannissa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Saksassa. Teoksia mm. seuraavissa kokoelmissa: Lahden ja Rauman taidemuseot Nelimarkka museo Yrj\u00f6 A. J\u00e4ntin museo Tervakosken taides\u00e4\u00e4ti\u00f6 Paulon s\u00e4\u00e4ti\u00f6 Suomen Pankki Huhtam\u00e4ki kokoelmat Majvik-kokoelma OKO, Nordea ja Sampon p\u00e4\u00e4konttorit Fortum Turun, Naantalin, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"no-sidebar","site-content-layout":"default","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"disabled","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-20","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/penttikoivikko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/20","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/penttikoivikko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/penttikoivikko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/penttikoivikko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/penttikoivikko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/penttikoivikko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/20\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":388,"href":"https:\/\/penttikoivikko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/20\/revisions\/388"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/penttikoivikko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}